Nelli kävi taas eilen osteopaatti Kaiperlalla. Tuli esiin sekä hyviä että huonoja juttuja.. Huonot eka: Maaria kehoitti vakavasti miettimään vaihtoehtoisia lajeja agin tilalle tulevaisuudessa. Agi on kropalle tosi rankka laji, ja Nellin kroppa alkaa vaan valitettavasti vanheta. :( Maaria sanoi, että tää vuosi voidaan kyllä aksailla entiseen malliin, mutta sitten on aika miettiä, ajaako agi enää tarkoitustaan hauskana, mieltä virkistävänä lajina. Voi huoh. Mä en kestä, kun aika menee niin nopeasti. :/ Eihän 6 v. mikään vanha ole, ja Maaria sanoikin, että varmasti on paljon hyviä elinvuosia Nellillä edessä. Mutta paljon niitä agivuosia on - se onkin hyvä kysymys. Nelli kun ei ole koskaan liikkunut mitenkään erityisen hyvin ja sillä on aina ne omat juminsa, mitä ei koskaan olla saatu kokonaan pois. Siitäkään huolimatta, että lämmittelyt, jäähdyttelyt ja säännölliset hieronnat sekä venyttelyt ovat aina kuuluneet ohjelmaan. Mutta näillä mennään, ja koiran terveys on tietty aina etusijalla.
Mut sit ne hyvät uutiset: Nelli oli paljon paremmassa kunnossa kuin viimeksi! Ja saadaan taas aksailla! :) Huippua!
Lantio oli nyt suorempi kuin viimeksi. Sinne kuitenkin Maaria kaipaili pikkasen lisää voimaa. Se tosiaan vaatii multakin jonkin verran viitseliäisyyttä. Vaikka tehdäänkin pitkiä lenkkejä, ja Nelli saa juosta melko paljon vapaana, niin se ei näköjään riitä. Nelli kun menee tasan sieltä, mistä aita on matalin, eikä rasita itseään yhtään enempää kuin on pakko. :) Vapaana ollessaan Dani juoksee varmaan kolme kertaa sen matkan, mitä Nelli. Nelli myöskin valitsee aina umpimetsän sijaan polun ja lumihangessa sen vähälumisimman kohdan. Nyt siis vaan tarpomaan lumihankeen ja juoksemaan sinne oikeaan metsään, eikä minnekään tasaisille poluille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti