Niitä on kulunut viikko sisältänyt. :) Maanantaina tokot. Mulla oli erittäin pitkä seiväs otsassa duunipäivän jälkeen ja mietin ajaessani treeneihin, et nää on niitä päiviä, kun ei tosiaankaan pitäis mennä treenaamaan.. Mut meninpä kuitenkin. Ja hyvä, että menin! Oli nimittäin hyvät treenit ja paljon parempi mieli niiden jälkeen. :)
Tiistaina mulla oli harvinainen arkivapaa, ja Nellillä aika Kaiperlalle. Maaria katsoi ensin Nellin liikkeet ja totesi, että on takaa tosi ahdas. Etu- ja takapää on kuulemma kuin eri koirasta. Kiva.. Sit tunnusteltiin koira läpi. Niskassa ja alaselässä oli lukkoja ja lantio oli vinossa. Maaria sanoi, että voi hyvin olla, et se Shar pein purema vaikuttaa vieläkin. Saatiin noita lukkoja jonkin verran auki, mut agilitykieltoa tuli ainakin vuoden loppuun. Olipas siis hyvä, että tajusin tilanteen ja jätin agit tauolle jo aikoja sitten. Uusi aika varattiin tammikuun alkuun. Toivotaan, että saadaan tuo nyt oikeesti kuntoon!
Tiistaina illalla olin Timo Rannikon lihashuoltoluennolla. Kiva oli huomata, et on tullut tehtyä oikein monia juttuja! Tietysti luennolta tuli myös paljon uutta asiaa ja vinkkejä. Hyvähyvä. :)
Keskiviikkona sit Danin lonkka- ja kyynärkuvat. Samalla poistettiin myös vähän hammaskiveä, jota oli kertynyt poskihampaisiin. Kaikki meni hyvin, ja Dani toipui nukutuksesta nopeasti. Alustavasti ell sanoi, että lonkat näyttävät hyvältä (JEE!). Samoin toinen kyynärä näytti hyvältä. Toinen saattaa tulla ykkösenä takasin, kun siinä jotain pientä oli. Nyt vaan siis odotellaan virallisia tuloksia, mut oon tosi helpottunut noiden lonkkien suhteen! Mitteleillä kun ei mitään ihan huipputuloksia oo ollut..
Torstaina Niinun treenit. Radalla oli kohta, jossa piti tehdä kolme valssia peräkkäin. Muuten ei mitään ihmeellistä, paitsi että Niinu sanoi, et mun valssit oli hyviä! Oikeesti, kukaan ei oo koskaan sanonu mun valsseja hyviksi! Ei ne kyllä hyvältä tuntunu edelleenkään, mut hyvä jos edes näytti siltä. :)
Perjantaina vaan lenkkeiltiin. Lauantaina oltiin Liuhdon Tuulian treeneissä. Danin kanssa, tietty. Rata oli ihan mukava (yhteensä 26 estettä). Erittäin monesta yrityksestä huolimatta ei päästy sitä kertaakaan nollalla läpi, kun aina tuli jotain! Lopulta luovutin. Kahdessa pätkässä sit päästiin. Ja ne valssitkin palas taas takasin normaaleiksi; olin siis myöhässä ja tein ne usein väärään paikkaan. Ylläri. :) No parani ne kuitenkin hinkkauksen jälkeen. Danikin kesti hinkkausta ihan ok:sti, vaikka välillä mua kyllä rupes ärsyttämään, kun oli sellasessa pysähtyneessä tilassa. Se tapahtuu nimenomaan siinä harjoitusten väleissä, kun kuuntelen kouluttajaa. Siinä siis semmosia liikkeellelähtövaikeuksia. Usein jouduin pallon kanssa heilumaan, et sain koiran taas oikeaan fiilikseen. Onko se nyt sit houkuttelua vai vaan virittelyä?? Kuitenkin ihan hyvin jaksoi loppuun asti, vaikka kyllä siitä huomas, että paljon tehtiin.
Itekin pääsin vihdoin torstaina lääkärin juttusille tän jalkani kanssa. Sain reseptin (kolmanteen) kipulääkekuurin ja lähetteen uä-kuvaan, johon pääsinkin heti seuraavana päivänä. Alustavasti siinä ei mitään näkynyt, eli nivelessä ei oo nestettä, eikä mitään tyrää löytynyt. Katotaan nyt vielä, mitä hoitava lääkäri tuumaa kuvista. Mut mikä parasta; tää jalka on ollu nyt paljon parempi pari päivää! Voi toki hyvinkin olla, et toi lääke vaan auttaa, eikä mikään oikeesti oo paremmin. Sen näkee sitten, ku lopetan ton lääkkeen syömisen.. Mut joka tapauksessa eilen pystyin juoksemaan ihan normaalisti Tuulian treeneissä! Niin mahtavaa! Edelleen siellä on kipua, mut ihan tosi vähän verrattuna entiseen. Puhuttiin lääkärin kanssa, et voi hyvin olla joku jännevamma. Niillähän kestää kauan parantua. Se kyllä kuulostais paljon kivemmalta kuin joku prolapsi selässä... Katsellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti