1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Joku muotoilujuttu tossa taas, et teksti on valkosella pohjalla, mut en jaksa nyt korjata. :p
Eli kiitos Hannikselle haasteesta (vaikka ei se kyllä mitään ilmottanut :D)! Lähes kaikki on tän jo tehnyt, niin annan tän niille, jotka ei ole. :D Paitsi Riikan ja Nooran blogeissa en oo tätä nähnyt, joten heitetään heille haaste! :)
Ja sit ne kahdeksan asiaa:
1. Mun suurin paheeni kouluttaessa on kärsimättömyys. Mä oon ihan liikaa sellanen kaikki-mulle-heti -tyyppi, enkä jaksais vääntää ikuisuuksia minkään pikkujutun kanssa. Niinpä mun pitää tehdä hirveesti ajatustyötä sen eteen, etten oio koulutusessa, vaan opetan perusteet hyvin. Välillä se onnistuu, välillä ei..
2. Pystyn helposti kuluttamaan hirveitä summia agikisoihin, -koulutuksiin, koirien hierojiin yms., mut sit saatan jättää jonkun jugurttipurkin ostamatta, koska se on 10 senttiä kalliimpi kuin toisessa kaupassa.
3. Oon liikkunut pienestä saakka ja silti oon näin kömpelö. :D Joku on joskus sanonut, et lapsena aloitettu liikuntaharrastus kehittää koordinaatiokykyä. No mä en tiedä, kuinka kömpelö olisin, jos en olis harrastanut liikuntaa lapsena! Mut kyllä täältä vielä noustaan. :D
4. Mä edelleenkin nostan automaattisesti tyynyt herätessäni kaappiin aina päiväksi, enkä edes enää jaksa pitää sitä outona. Nelli nimittäin harrastais niiden kanssa paheita muuten koko päivän. :D
5. Dani alkaa aina ulvoa, kun puhelin/herätyskello soi. Kiva vastata johonkin vähän virallisempaan puheluun, kun taustalta kuuluu hyvin epämääräisiä ääniä.
6. Mietin usein, millasia mun koirat ois, jos ne olis ollu pennusta asti jonkun muun, osaavamman ihmisen käsissä. Olisko Nellissä enemmän draivia? Olisko Dani yhtä herkästi paineistuva kuin se nyt on? Olisko ne onnellisempia? Mene ja tiedä.
7. Mä oon toivottoman laiska käyttämään Dania näyttelyissä. Pitäis ehkä tsempata silläkin saralla. Mun mielestä se vaan on vähän hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa.. Joku asenteenmuutos vois olla paikallaan.
8. Oon Nellin elinvuosien aikana oppinu tosi röyhkeäksi ohitustilanteissa. Nellin ollessa pentu en uskaltanu sanoa niille fleksin perässä roikkuville mammoille mitään, ku niiden fifit halus tulla moikkaamaan Nelliä. Nykyään meidän iholle ei tasan tuu ykskään koira, kun ollaan hihnalenkillä.
2. Pystyn helposti kuluttamaan hirveitä summia agikisoihin, -koulutuksiin, koirien hierojiin yms., mut sit saatan jättää jonkun jugurttipurkin ostamatta, koska se on 10 senttiä kalliimpi kuin toisessa kaupassa.
3. Oon liikkunut pienestä saakka ja silti oon näin kömpelö. :D Joku on joskus sanonut, et lapsena aloitettu liikuntaharrastus kehittää koordinaatiokykyä. No mä en tiedä, kuinka kömpelö olisin, jos en olis harrastanut liikuntaa lapsena! Mut kyllä täältä vielä noustaan. :D
4. Mä edelleenkin nostan automaattisesti tyynyt herätessäni kaappiin aina päiväksi, enkä edes enää jaksa pitää sitä outona. Nelli nimittäin harrastais niiden kanssa paheita muuten koko päivän. :D
5. Dani alkaa aina ulvoa, kun puhelin/herätyskello soi. Kiva vastata johonkin vähän virallisempaan puheluun, kun taustalta kuuluu hyvin epämääräisiä ääniä.
6. Mietin usein, millasia mun koirat ois, jos ne olis ollu pennusta asti jonkun muun, osaavamman ihmisen käsissä. Olisko Nellissä enemmän draivia? Olisko Dani yhtä herkästi paineistuva kuin se nyt on? Olisko ne onnellisempia? Mene ja tiedä.
7. Mä oon toivottoman laiska käyttämään Dania näyttelyissä. Pitäis ehkä tsempata silläkin saralla. Mun mielestä se vaan on vähän hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa.. Joku asenteenmuutos vois olla paikallaan.
8. Oon Nellin elinvuosien aikana oppinu tosi röyhkeäksi ohitustilanteissa. Nellin ollessa pentu en uskaltanu sanoa niille fleksin perässä roikkuville mammoille mitään, ku niiden fifit halus tulla moikkaamaan Nelliä. Nykyään meidän iholle ei tasan tuu ykskään koira, kun ollaan hihnalenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti