Aloitetaan lonkkajaarituksella. Ne, joita kiinnostaa vaan koirajutut, voivat hypätä tekstissä pätkän eteenpäin, kisaraporttiin. :) Siis kävin viime tiistaina lonkan kontrollimagneetissa. Vielä en oo jutellut vastauksesta lääkärin kanssa, mut kuvan olen nähnyt. Sieltähän paljastui sekä hyviä että huonoja juttuja. Ensin ne hyvät (=loistavat) uutiset: reisiluu on kunnossa! Ei mitään merkkejä enää rasitusosteopatian aiheuttamasta turvottelusta! JEEE!! Yhdeksän kuukautta siihen meni, että luutui, mutta luutuihan se. :) Huh. Ihan huikea fiilis kyllä. Jossain vaiheessa olin niin varma, ettei parane koskaan.
Mut sit ne ikävämmät jutut. Kun eihän toi edelleenkään ole kivuton. (Ja tää seuraavahan ihan varmasti kiinnostaa kaikkia..) Lonkka on ok, vaikkakin tiukka toki, mut nyt oon onnistunut kipeyttämään pakaran. Ja kuvassakin näkyi ihan kunnon turvottelua istuinkyhmyn vieressä. Siis voi hitto. Diagnosoitiin äitin (sehän on fysioterapeutti) kanssa sinne hamstring-oireyhtymä. Lievänä tosin, kun ei istuminenkaan satu kovin pahasti. Juoksu kyllä sattuu.. Tää nyt on kuitenkin aika tuore juttu, että jos koittais hoitaa sen akuuttivaiheessa pois, niin ei pääsis kroonistumaan. Olin jo ton kontrollikuvan tuloksen kuultuani lähdössä juoksulenkille, mutta satuin puhumaan äitin kanssa puhelimessa ennen sitä. Äiti sitten takoi mun kaaliin, et nyt ei oikeesti kannattaisi juosta, etten saa tästäKIN pidempiaikaista vaivaa. Niinpä sitten kävelin, mikä oli varmasti aika fiksu veto. Onneksi on äidit! :D Nyt suunnitelma on se, että oon pari-kolme viikkoa juoksematta (pl. agilityt, mut ei niitä oo paljoa ;>) ja vedän Burana-kuurin. Eilisten kisojenkin jälkeen hengailin illan jääpussi takapuolessa. :D Auttoi! Ärsyttää, mut toisaalta tää juoksemattomuus sopii ihan hyvin yhteen myös mun nykyisen painonnostoprojektin kanssa, kun sellainenkin on tässä työn alla. :) (Tulipas tästä nyt pitkä sepustus näinkin henk. koht. asiasta, mut menkööt..).
Sit niihin kisoihin! Eilen siis juostiin Danin kanssa BATin kisoissa kolme rataa (2 x agi ja hyppis). Tuomarina oli Jokisen Asko. Ekana hyppis, joka oli kyllä hauska! Sai juosta, muttei kuitenkaan missään nimessä ollut helppo. Tonne tokalle putkelle oli aika vaikea ehtiä, ja se olikin aika yleinen hyllytyskohta. Monet juoksi myös ekan putken vasenta puolta, mut itse koin meille helpommaksi juosta putkien välistä. Tehtiin nollaa melkein loppuun asti, kunnes sitten olin ihan totaalisesti myöhässä persjätöstä, ja Dani irtosi putkeen. Mutta eipä haitannut, fiilis oli mitä parhain!
Tokana siis agirata, mikä oli myös ihan hauska. Ei kylläkään mikään kovin vaikea. Lähinnä alku mietitytti, kun siinä oli aika iso riski saada koira väärään päähän putkea, varsinkin jos jäi kakkoselle odottelemaan koiraa. Muuten radassa ei ihmeempiä. Tästä meille tuloksena nolla, sijoitus 5./35. Keinu oli meidän tasoon nähden aikas hyvä! :)
Vikana vielä agirata. Alussa oli inhottava keinullemeno. Siis meille inhottava. Se kun tuli tollasen pyörityksen jälkeen, niin siihen oli vaikeaa saada tarpeeksi vauhtia. Keinu olikin melko huono, mut sentään just ja just etutassut oli kontaktilla ennen kuin pysähtyi. Ekan putken jälkeen mokasin sitten itse, kun linjaus hypylle oli ihan sieltä ja syvältä. Dani tuli siis hypystä ohi, kun ei varmaan edes nähnyt koko hyppyä.. Loppurata oli ok, paitsi puomilta vapautin jostain syystä toosi aikasin.. Alun kepeillemenoon olin ihan tyytyväinen.
Omista mokista huolimatta jäi kyllä ihan huippufiilis kisoista! Oli vaan niin mahtavaa päästä taas kisaamaan! Danilla oli musta nyt ihan kiva vire, alkoi jo lähennellä sitä mitä se on treeneissä. :) On se kyllä mahtava kisakumppani. <3 Oikeesti leijuin koko loppuillan jossain sfääreissä, kun oli niin kivaa! :D Tätä me halutaan lisää!
Tää päivä meneekin ihan kokonaan töissä. Onneksi on mukavat naapurit, niin koirat pääsevät pissille. :) Kivaa sunnuntaita kaikille! No ainakin niille, jotka ei joudu kökkimään töissä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti