sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Se on pienestä kii!

Agility nimittäin. :) Eilen kisailtiin SyysSkaboissa Purinalla. Kaikki radat oli taiteillut kroatialainen Zeljko Gora, osassa tosin tuomarina Savikon Seppo.

Nelli aloitti päivän A-agilityradalla. Ihan mukava rata, jossa sai pyörittää ja pitää hallussa, mutta välillä myös juosta. (Mä en yhtään tykkää sellasista tässätässätässä-radoista). Kuten arvata saattaa, N lähti taas tosi hitaasti liikkeelle (olin varautunut tähän, enkä edes lähtenyt yrittämään niisto-sokkaria kolmannella esteellä). Alkulahnailujen jälkeen kuitenkin skarppasi, ja jossain vaiheessa meno oli jo ihan kelvollista! Kepeille huitasin huolimattomasti, kun sinne oli ihan suora lähestyminen. Nelli meni oikein sisään, mutta sen jälkeen jatkoi 3-4 väliin. Tästä siis kielto, ja aikaa paloi, kun N jäi siinä mulle räkyttämään, kun otettiin uusiks. Loppurata puhtaasti. Tästä tulos 9,16 (5rv + yliaikaa), sija 8./30. Mut niillä kepeillä saatiin aikaa kulumaan PALJON. Tällä radalla olis muuten saanu sertin ihan vaan puhtaan nollan tekemällä.. Mineissä tuli nimittäin vaan yks nolla, ja kun Esme on jo valio, niin serti olis siirtyny kakkoselle. Eipä kukaan sitä nyt nähtävästi sit halunnut.. :p

Seuraavaksi Nellin B-agilityrata, jonka Seppo tuomaroi. Kontakteista mukana oli vaan keinu ja puomi. Putkia olikin riittämiin (3 kpl, joista yksi mentiin kahdesti) ja kaikki melkein suoria. Kivaa! Tässä oli etua, et putket ei niin ime Nelliä, kun pystyin pyörittämään yhden hypyn siivekkeen lyhyempää kautta. Sinne tultiin kovasta vauhdista, ja putki oli niin lähellä, et jotkut putkihakuisten koirien ohjaajat pyöritti hypyn toisen, hitaamman siivekkeen kautta. (Tosin ne oli sit niin nopeita, et voitti meidät ajassa siitä huolimatta.. ) Jälkikäteen ajateltuna olisin yhden kohdan muuttanu ohjauksessani. Olin ajatellu, et koska Nellillä ei kuitenkaan oo vauhtia, niin otan sen yhteen takaakiertoon lyhyemmän kautta, jossa koira kuitenkin joutui kääntymään tiukemmin. Radalla Nellillä sit kuitenkin olikin vauhtia, ja tosta ohjauksesta tuli tosi kökkö. Vauhti tyssäsi ihan täysin, kun valssasin koiran eteen ja käänsin tiukasti takaakiertoon. Mietin, et jos olisin taitavampi, niin mun ois pitäny improvisoida siten, et kun näin jo alkuradasta, et sehän juoksee, niin olisin vaihtanu ohjauksen siihen pikkasen pidempään, mutta vauhtia ylläpitävään vaihtoehtoon. Mut kun en oo taitava, niin jäi sit sekin toteutumatta... Keinulle tultiin kahden melko suoran putken jälkeen, eli tällä radalla nähtiin "aika" monta lentokeinua. Mietin jo, et tuleeko meilläkin eka, mut ei; ehdin kuitenkin ite hyvin keinulle koiran kanssa, ja N pysähtyi hyvin. Tältä radalta -3,97, sija 9./37. Tuli siis paljon nollia tältä radalta muutenkin.

Sit C-rata, joka oli hyppis. Ja olikin astetta haastavampi! Ja tietty tää oli se ainoa rata, jolle olin ilmonnu myös Danin! :D Heitin tuplahaaveet mielestäni jo radan nähdessäni. Viimisetkin toivon rippeet karisi silloin, kun kuulin, et ihanneaikaan ehtiäkseen pitäis pinkoa etenemällä 3,9 m/s. Ei me ikinä mennä niin lujaa! :/ Radalla oli suora putki, joka mentiin kolmeen kertaan. Lisäksi löytyi välistävetoa, takaatyöntöjä ja sitä suoraa juoksemista. Ja vielä keppikuvio, joka meni näin (tässä siis radan alku):


Aikaa tän kuvion miettimiseen ei kauheesti ollu, kun radalla oli niin paljon kaikkea muutakin. Lisäksi lähdin Nellin kanssa luokan ekana, et ehdin Danin rataantutustumiseen, joka käytiin viereisellä radalla. Nellillä siis tuomarina Seppo, Danilla Zeljko. Ratapiirrustus oli molemmilla sama, mut kuitenkin lopputulos oli erilainen. Sepon radalla putki ja kepit oli paljon kauempana toisistaan kuin siinä toisella, mikä Danin kanssa mentiin.

Nellin kanssa päädyin siihen, et heitän koiran pakkovalssilla putkeen, siitä LUJAA itse eteenpäin ja yritän ehtiä heittämään pakkovalssilla myös kepeille. Periaatteessa ois voinu juosta myös keppien oikeaa puolta ja tehä päällejuoksu kutoselle (monet niin tekikin), mut aika suuri riski saada koira kutosella väärinpäin hypyn yli.

Mulle selvästi sopii nää ekana lähtemiset! Ei ehdi panikoida, vaan ohjaus on paljon rennompaa! Saman huomasin AgiRodussa, missä tehtiin nollat molemmilta radoilta, missä startattiin ekana. Pitäis saada sama fiilis siirrettyä sinne myöhempiinkin lähtöihin! Nyt siis kans meille aika nappiin mennyt rata. Se kepeillemeno ois voinu olla aavistuksen sulavampi (olin vähän myöhässä pakkovalssissa), siinä vähän vauhti tyssäsi. Mä kyllä koitin pinkoa lujaa sinne, mut mun lujaa ei oo niin kovin lujaa.. :P Lisäksi yks kaarros putkeen vähän valui, ei kuitenkaan pahasti. Hyvä fiilis oli radan jälkeen. Ainoastaan harmitti se, et tiesin, et me ei kuuna päivänä ehdittäis siihen ihanneaikaan. :( Vielä enemmän alko harmittaa, kun kuuli lopputuloksen: 0,26, tarkoittaen etenemää 3,87! Olis sit menny edes kunnolla yli, eikä alle puolta sekuntia! Sen olis saanu pois siitä yhdestä kurvista, tai sit kepeiltä. Äää! :/ Tästä siis tulos 0,26 ja sija 5./33.

Kaveri mua koitti kouluttaa ajattelemaan positiivisesti, ni kirjotetaan nyt sitte jotain sellastakin. Eli oikeesti täytyy olla tyytyväinen siihen vauhtiin ja fiilikseen, mikä tolla radalla oli. Nelli eteni sille hyvää vauhtia, ja mun ohjaus oli rentoa! Rento on harvemmin sana, joka mun ohjausta kuvaa! :P Oli hyvä fiilis, me oikeesti toimittiin yhteen. :) Ihana Nelli! <3 Muuta hyvää tässä päivässä Nellin kanssa oli lähdöt (ei edes koittanut kertaakaan varastaa), puomin kontaktit ("pinta"-käskyllä hidasti molemmilla kerroilla - en haluakaan sen pysähtyvän, ku ei me ehditä) ja vauhti oli ekan radan alkua lukuunottamatta paljon parempi kuin viime viikonloppuna. Mikähän siinä on, et ekalle radalle lähtee aina niin nihkeesti?! No niin, nyt on lähes kokonainen kappale pinnistelty positiivista tekstiä, saa Riikka olla ylpeä! :D

Ja lopuksi Dani. Medeillä vaadittiinkin sit etenemää 4,0 m/s. Joo,o. :D Tosiaan toi keppikohta oli pikkasen erilaisesti toteutettu, joten päädyin heittämään Danin tosta vähän ennen pituutta putkeen (niihinhän D irtoaa, oli sit pimeä kulma tai ei) ja siitä putken ja pituuden välistä putken päähän ja jollain sylkkärin tapaisella kepeille. Ite päädyin siis taas keppien vas. puolelle, kun en viittiny viime viikonlopun jälkeen koittaa vedätystä. Koska en ite juossu Danin vieressä, niin D kolautti pituuden palikat (joita oli neljä!) nurin. Tätä siis treenattava! Putkeen hyvin ja kepit oikein! Jee! Sit me ei enää osattukaan; muurilta otettiin kielto, kun ei lähteny takaatyöntöön (lue: en ohjannut siihen..). Lopuksi otettiin hyl, kun putkesta pinkoessaan ei bongannut yhtä hyppyä matkan varrelta. Olin ite niin paljon jo edellä, etten jäänyt sitä korjaamaan, vaan jatkettiin rataa. No juostiin me ne suorat kohdat hyvin ja meni se putkiin. :D Siinäpä ne loppuradan positiiviset jutut. :D Vikaa hyppyä (mille tultiin suorasta putkesta ja olin jäljessä) vielä kysyi, mut meni sit kuitenkin. Tää on kans ehdottomasti yks treenattava aihe! Ollaan kyllä treenattu näitä, mut ei vielä toimi. Nelli muuten irtos tälle hypylle hienosti, ei tainnu vilkastakaan mua. Jes! :) Dani vaan vaatii roimasti lisää varmuutta, itseluottamusta ja estehakuisuutta. Mut pikkuhiljaa, mikäs kiire meillä on. :)

7 kommenttia:

  1. Samoissa kisoissa näköjään oltiin, mutta eri aikaan! :) Välillä tämmösiäkin kisapäiviä, kun ollaan jo puolilta päivin kotona! :O Hyvin sujui siis järjestelyt...
    Harmillisen vähän meni yliajalle Nellin kanssa, mutta paljon positiivisia juttuja löysit radoilta ,jes! :D

    VastaaPoista
  2. Noni, hyvä Suvi! Aina pitää löytää jotain hyvää! Virheet on hyvä analysoida, mutta ei niitä saa liikaa jäädä murehtimaan :). Ja tän harrastuksenhan on tarkoitus olla kivaa niin koiralle kuin ohjaajallekin :).

    VastaaPoista
  3. Jep, ylitit kyllä ittes tolla positiivisten asioiden osiolla ;)

    Harmittava yliaikanolla tosiaan, ei jääny paljon puuttumaan. Inspiroiduin niin tosta teijän ratapätkästä (piirros), että käytiin tekemässä Retun kanssa tänään samaa treeniä kentällä ja yllättävän hyvin sujui :)

    VastaaPoista
  4. Joo, kiva oli lukea vähän tämmönen positiivisempi blogipostaus agikisojen saralta :D Hyvinhän teillä kokonaisuudessaan meni ja harmillisen lähellä oli tupla - oikeesti aika järkyttäviä välillä noi vaaditut etenemät!!

    Ja tota pituuttahan on tulossa meidän treeneihin myös erikseen ja tietty sitä iänikuista irtoomista ;)

    VastaaPoista
  5. Eniten harmittaa se, et kun yleensä etenemät on suomalaisilla tuomareilla hyppiksilläkin jotain 3,6 m/s tai maks. 3,7. Ja siihen oltais ehditty. Mut ei auta, olis pitäny nipistää toi puol sekkaa jostain.

    Musta ei vaan saa optimistia sitten millään! Toikin positiivisuuspätkä oli jo niin vaikee homma, et aika ylpee oon itestäni, kun siihen kykenin! ;D

    Teittekö Noora tota kroatialaistuomarin pätkää? Se oli tosiaan aika eri tavoilla rakennettu noille kahdelle radalle. Suurin ero oli siinä, kuinka kaukana kepit oli putkesta. Ja musta myös tuntuu, et Nellin radalla putki oli pitempänä. Se kohta vaan tuntu siinä Nellin puolella jotenkin paljon hankalammalta.

    Mä kyllä kattelin Tuuli teidän tulokset seinältä. Hienosti olitte molemmat Terhin kanssa liidelleet! :)

    VastaaPoista
  6. Jep, tota pituus-putki-kepit -hässäkkää tehtiin Anin kanssa, tosin olin muistanut väärin ton 6-hypyn suoritussuunnan :)

    VastaaPoista
  7. Jos toi kutonen oltais menty toisin päin, ni olisin kyl juossu keppien oikeaa puolta. Tuli niin kiire varsinkin Nellin kanssa sinne toiselle puolelle, et aika riskillä mentiin. Kun siis joutuu sen alotuksen näyttämään edelleen kisoissa..

    VastaaPoista