maanantai 11. marraskuuta 2013

Kisatauon päätös. Ehkä.

Tai ainakin katkaisu. Katsotaan nyt, miten koipi kestää tulevaisuudessa, eli päästäänkö joskus lähitulevaisuudessa uudestaankin kisaamaan.

Joka tapauksessa mentiin oman seuran kisoissa lauantaina kaksi starttia. Medeillä tuomarina oli Saviojan Anne, kivaa! Molemmat radat olivat oikein mukavia. Ekana agirata. Eipä se nyt taaskaan kovin tyylipuhdasta ollut, ja vikan putken jälkeen tiemme meinasivat erkaantua ihan täysin. :D Olis pitänyt hakea koira lähempää putkea. Mutta nollalla kuitenkin maaliin, sijoitus 7./46. Video.

Hyppis oli myös tosi kiva. Aika paljon olis ollut eri ohjausvaihtoehtoja moniin kohtiin, ja mulla oli taas vaikeuksia päättää, mitä teen. Tässä näkyy se meidän treenaamattomuus (kolmet ratatreenit juhannuksen ja kisojen välillä..). Jotain ratkaisuja oli kuitenkin pakko tehdä, vaikka en ollenkaan ollut varma, oliko ne meille sopivimmat. Eka rima tippui jostain arviointivirheestä johtuen ja tokavikalta putkelta lenteli jonnekin tosi kauas. Tuloksena siis 5 ratavirhettä. Video.

Mulla on ollut tässä jonkinnäköinen motivaatiopula. Ei vaan ole jaksanut oikein innostua touhusta, kun ei itse ole päässyt kunnolla tekemään. Pariin-kolmeen kuukauteen en halunnut lukea edes yhtäkään blogia, koska ärsytti vaan se, ettei itse pystynyt tekemään mitään. Niissä harvoissa treeneissä on joutunut miettimään, että sattuuko ja mihin, ja paheneeko vaiva treenien takia. Syö motivaatiota tommonen, kun ei pysty keskittymään itse asiaan. Ollaanhan me nyt sitä heinäkuista taukoa lukuunottamatta treenattu koko ajan jotain, mutta se palavin intohimo lajia kohtaan on kyllä loistanut poissaolollaan. Toivotaan, että asiaan tulisi muutos, kun/jos tuo jalka nyt kestäisi sen verran juoksua. Ainakin viime lauantaina muistin taas pitkästä aikaa, miksi tätä lajia harrastan. :) Se oli mukava tunne se!

Älkää nyt käsittäkö väärin. Ei tämä harrastaminen mitenkään vastenmielistä ole ollut missään vaiheessa. Se ei ole kuitenkaan antanut mulle pitkään aikaan sitä fiilistä, mitä siitä parhaimmillaan voi saada. Toivotaan, että kivut saataisiiin tässä joskus lähitulevaisuudessa kuriin, jniin pääsisi keskittymään kunnolla treenaamiseen, ilman mitään häiriötekijöitä! :)

P.s. Dani täytti eilen 5 vuotta! Mies parhaassa iässä. <3

maanantai 4. marraskuuta 2013

Supermölli

Pitkän harkinnan jälkeen päädyttiin eilen Kirkkonummelle epiksiin Dipin kanssa. KKK:lla oli tarjolla myös supermölliluokka, joten uskaltauduttiin mukaan. Radalla oli siis vaan hyppyjä ja putkia. Kontaktejahan me ei osata, joten mölleihin ei voitu osallistua. Tavoitteena nyt oli vaan saada kisanomainen treeni ja katsoa, miten Dippi reagoi yleisöön, mun jännitykseen, vieraaseen paikkaan jne.

Porukkaa oli melko paljon paikalla. Oikea kisatunnelma siis! :) Rata oli suht helppo, kuten olettaa saattoi. Piti siinä kuitenkin jotain ohjauksiakin tehdä. Ainakin yksi valssi. :D 

Osallistuttiin suosiolla medeihin. Mineillä hypyt olivat 15cm, medeillä 25cm. Noi ihan minihypyt helposti aiheuttaa semmoisen roiskimisefektin, niin valitsin hieman korkeammat rimat. Juostiin rata kahteen kertaan. Eka kerta oli pikkuisen ihmettelyä molemmilla. Ei pahasti, mutta kuitenkin. Itse en juossut tarpeeksi lujaa, enkä muka ehtinyt tekemään sitä valssia. Tulipa kuitenkin treenattua leikkauksia putkille! Ne kun on meille olleet joskus ongelmana. Nyt meni hyvin! Jäin siinä kuitenkin sen verran jälkeen, että olin yhdellä hypyllä myöhässä, joten Dippi tuli siitä ohi. Tokalla radalla ohjaajakin juoksi paremmin, ja päästiin puhtaalla radalla maaliin. :) 

Tosi hyvä mieli jäi näistä "kisoista". Yhtään en tiennyt etukäteen, mitä radalla tulee tapahtumaan. Pysyykö Dippi lähdössä, hakeeko se ollenkaan esteitä, meneekö se moikkaamaan ratatyöntekijöitä.. Sain siis tyytyväisenä todeta, että mikään häiriötekijä ei juurikaan koiraa haitannut. Lähdöt onnistuivat ja ratatyöntekijät saivat olla rauhassa. Ja ne rimatkin pysyivät ylhäällä. Kivaa! :) 

Pidemmittä puheitta, tässä se ensimmäinen rata:

Ja toinen:


(Mä alan ehkä kohta oikeasti juosta se jätesäkki vartalon ympärille kiedottuna. Noi mun kädet ei vaan muuten näytä pysyvän hallinnassa..)

Olipas mukavaa!